- Minä olen parempi aloittamaan asioita kuin lopettamaan. Se on ihana tunne, kun ottaa vyötteen varovasti pois uuden lankakerän päältä, ja aloittaa. Ne pari ensimmäistä riviä esim. sukasta maistuvat aina niin mukavilta. Mutta kuka jaksaa päätellä/höyryttää/pingottaa/silittää... puuh..!!

- Kesken on oltava vähintään kolme työtä samaan aikaan. Välillä haluaa neuloa lapasta, välillä pitsisukkaa ja välillä virkata. Nekin ufoutuneet "nämä-minä-teen-sitten-joulun-jälkeen-valmiiksi"- tekeleet huutelevat jatkuvasti kaapin perukoilta. Entäpä langat siellä omissa pusseissaan? Nekin huutelevat lähes taukoamatta että "kokeile eri värejä!! Minusta tulisi kivaa sitä ja tätä!! Minä haluan isona polvisukiksi!" - Kuuletteko??

- Jos päivän aikana pitää kurkata vähintään yhten lankoja myyvään netti-putiikkiin, ja jos löydät uuden liikkeen, riemu on sanoinkuvaamaton!! -Vaikka et olisi mitään ostamassa...

- Että mikä tämän taudin nimi on..? Lankahulluus? Käsityömielenhäiriö? Parantumaton lankuus? Vai muten vaan marraskuun mielenhäisriö...?