Olipa kerran syyslomamatka mökille. Siellä oli mukana hieman lankaa sekä puikkoja ja virkkuukoukku. Tuli sukat, ja tuli kolmiohuivin alku. Hyvä. Kotiin päästyään kolmiohuivi meni hetkeksi lepäämään kaapin hyllylle. Ja nukahti sinne!! Pitkäksi aikaa....
Kunnes eräänä päivänä heräsi ja päätti, ettei ole enää mikään huivin alku, vaan Ihan Oikea Huivi Pikku Ihmiselle!! Näin sai satu huivista ihan onnellisen lopun...





------------------------------

Juuri kun eilen ajattelin että nyt teen loppuun kaikki kesken olevat työt, niin mikäs se sieltä kaapsta huuteli, ellei pitkäaikainen ystävämme Mambo!! Hänpä halusi alkaa puseroksi isommalle Lapselle, niin olihan siihen kutsuun tartuttava, muutenkin alkaa olla Isomman Lapsen vaatevarasto hieman köyhän näköinen. Mutta saas taas nähdä kuinka käy...